Uudesta tutkimuksesta lisää tietoa hoivayksiköiden lääkehoitoprosessin kehittämiskohteista

Lääkehoitosuunnitelmaa käsittelevä blogisarjamme jatkuu syksyllä, mutta halusimme tähän väliin nostaa tarkasteluun ajankohtaisen hoivayksiköiden lääkehoitoprosessia käsittelevän tutkimusraportin.

Hiljattain ilmestyneen Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) rahoittaman ja Hoivakotifarmasia ry:n toteuttaman tutkimuksen mukaan hoivakodeissa ja palvelutaloissa tulee panostaa enemmän lääkitysturvallisuuteen. Hoitajilta puuttuu usein edellytyksiä turvallisen lääkehoidon toteuttamiseksi eivätkä he saa riittävästi lääkehoidon täydennyskoulutusta. Myös lääkehoitoprosessia ohjaavissa lääkehoitosuunnitelmissa on puutteita ja ne laaditaan vain viranomaisia varten eikä yksilöllisesti asukkaiden tarpeita ajatellen.

Tutkimusraportti ”Hoivayksiköissä lääkehuollon ja -hoidon pitäisi olla joukkuepeliä” on luettavissa täällä:
https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/06/hoivayksikoissa-laakehuollon-ja-hoidon-pitaisi-olla-joukkuepelia_julkaisu019.pdf.

Raportti informoi hoivayksiköiden johtajia ja terveydenhuollon päättäjiä hoivayksiköissä esille tulleista lääkitysturvallisuuspuutteista, antaa kehitysehdotuksia sekä syventää Valviran julkaisemaa raporttia tehostetun palveluasumisen lääkehoidon laatuun liittyen.  (https://www.avi.fi/documents/10191/10616116/Vanhusten+tehostetun+palveluasumisen+l%C3%A4%C3%A4kehoitohanke.pdf/3d59c27a-b1ee-4b04-a2c3-7aa78ad97418)

Mitä tutkimuksessa havaittiin?

Tutkimuksen mukaan lääketiedonlähteissä ja niiden käytössä on usein vakavia puutteita. Lääketiedonlähteet eivät joko ole riittäviä, esimerkiksi asianmukaisia lääketietokantoja ei ole hoitajien käytettävissä, tai lääketieto on vanhentunutta. Kaikissa paikoissa hoitajat eivät myöskään osaa käyttää sähköisiä lääketietokantoja ja niiden käyttämiseen tarvitaan koulutusta.

Myös lääkitysturvallisuudessa on kehittämisen varaa. Yksiköissä on usein hyvin tunnistettu yleiset riskilääkkeet (opioidit, insuliinit ja verenohennuslääkkeet), mutta näihin liittyviin vaaratapahtumiin, kuten yliannostuksiin, ei useinkaan ole varauduttu. Suojausmekanismien varmistaminen poikkeustilanteissa on olennainen osa potilasturvallisuutta. Lisäksi lääkityspoikkeamia raportoidaan, mutta käytännöt eivät muutu. Lääkärien tekemiä lääkkeenmääräämispoikkeamia ei usein seurata eikä niihin reagoida systemaattisesti. Kuitenkin lääkäritkin tekevät joskus virheitä työssään. Lisäksi asukkaiden lääkityslistoista puuttuu keskeisiä tietoja, kuten lääkkeiden käyttöaiheet ja lääkeaineallergiat.

Hoivakotifarmasian avulla lääkehoidon laatu ja turvallisuus kohenee!

Me Aino ja Eino Lääkehoitopalveluissa tunnistamme nämä tutkimuksessa esille tulleet puutteet. Tiedämme myös, miten puutteita voitaisiin tehokkaasti korjata: hoivakotifarmasiaan erikoistuneilla farmasian ammattilaisilla on lääkehuollon ja -hoidon erikoisosaamista ja heitä tulee hyödyntää hoitajien ja lääkärien ammattitaidon lisänä. Farmasistit voivat – yhdessä hoitajien, lääkärien ja johdon kanssa – laatia ja päivittää lääkehoitosuunnitelmaa sekä kehittää lääkehoitoprosessin toimivuutta. He voivat kouluttaa henkilöstä lääkkeistä ja lääkitysturvallisuudesta. He voivat tarkistaa ja arvioida asukkaiden lääkityksen kokonaisuuksia ja tukea lääkäriä lääkehoitoon liittyvissä päätöksissä.

Farmaseuttinen yhteistyö ei ainoastaan paranna lääkehoidon laatua, vaan säästää parhaimmillaan myös kustannuksissa, kun lääkehuollon ja -hoidon prosessit saadaan yhdessä tehokkaasti kuntoon ja eri ammattiryhmien välinen työnjako järkevoitetään. Yhteistyö tuo turvaa asukkaille ja helpottaa heidän hoitajiensa työtä.

 

 

Miten laaditaan lääkehoitosuunnitelma? Osa 2/7: Sisällön rakenne ja järjestys

Onko moniammatillinen tiimi kasassa? Hyvä!

Tiimin ensimmäinen tehtävä on päättää lääkehoitosuunnitelman rakenne ja asioiden käsittelyn järjestys.

Mitä asioita lääkehoitosuunnitelmassa pitäisi oikeastaan käsitellä?

Turvallinen lääkehoito -opas (THL 14-2015) antaa listan lääkehoitosuunnitelman sisällön vähimmäisvaatimuksista. Listan asiat voidaan jaotella kolmen otsikon alle:

RISKIEN HALLINTA:
-Lääkehoitoon liittyvien riskien tunnistaminen ja niihin varautuminen
-Seuranta- ja palautejärjestelmät
-Lääkehoidon vaaratapahtumissa toimiminen

HENKILÖSTÖ:
-Henkilöstön vastuut, velvollisuudet ja työnjako
-Opiskelija lääkehoidon toteuttajana
-Lääkehoidon osaamisvaatimukset, osaamisen varmistaminen ja ylläpito
-Turvalliseen lääkehoitoon perehdyttäminen

LÄÄKEHOIDON KÄYTÄNNÖT:
-Lääkehuollon järjestäminen
-Lääkehoidon toteuttaminen
-Lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi
-Potilaan ja omaisten ohjaus ja neuvonta
-Dokumentointi ja tiedonkulku

Mikä on hyvä järjestys?

Voitte päättää vapaasti, missä järjestyksessä nämä aiheet käsitellään; taustaprosesseista kohti lääkehoidon toteuttamisen käytäntöjä vai toisin päin. Pitäkää järjestys kuitenkin loogisena. Jos teillä on jo lääkehoitosuunnitelma, käykää se kriittisesti läpi. Onko kaikki aiheet varmasti käsitelty ja onko järjestys lukijan kannalta järkevä?

Tässä vaiheessa on hyvä myös kartoittaa, mitä lääkehoitoon liittyviä dokumentteja tai ohjeita teillä on olemassa. Näitä ovat esimerkiksi lääkelupalomakkeet, perehdytyssuunnitelma, lääkehoitopoikkeaman raportointilomake ja huumausaineen kulutusseurantalomakkeen pohja. Näitä voi liittää lääkehoitosuunnitelman liitteiksi, joihin varsinaisessa tekstissä viitataan.

Panostakaa johdantoon!

Lääkehoitosuunnitelman ensimmäiseksi osioksi on hyvä kirjoittaa johdanto, joka esittelee lukijalle lääkehoitosuunnitelman idean; miksi se on laadittu ja ketä lääkehoitosuunnitelmassa annetut ohjeet velvoittavat? Samalla voitte esitellä lääkehoitosuunnitelman päivittämisen ja muutosten perehdyttämisen vastuuhenkilöt ja käytännöt.

Muistakaa myös itse johdantoa kirjoittaessanne, mikä onkaan lääkehoitosuunnitelman idea. Oletteko laatimassa lääkehoitosuunnitelmaa siksi, että viranomainen sitä vaatii? Vai siksi, että luomalla hyvin suunniteltu, ohjeistettu ja seurattu lääkehoitoprosessi voidaan suojata asukkaita ja heidän hoitajiaan lääkehoitoon liittyviltä haitoilta sekä turvata lääkehoidon tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus? Hoidon täytyy aina auttaa. Se ei saa vahingoittaa.

Toimintayksikölle laaditaan yleinen lääkehoitosuunnitelma, joka toimii pohjana työyksiköiden lääkehoitosuunnitelmille. Jos tämä jako ei ole aivan selvä, ei hätää, se käydään läpi sarjan seuraavassa osassa.

 

Miten laaditaan lääkehoitosuunnitelma? Osa 1/7: Kokoa tiimi

Aloitamme tämän lääkehoitosuunnitelman laatimista käsittelevän sarjan yhdestä koko homman olennaisimmista asioista: Lääkehoitosuunnitelmasta tulee parempi ja toimivampi, jos sen laatii moniammatillinen tiimi.

Miksi?

Muistatko kuulleesi tarinaa, jossa joukko sokeita tunnustelee elefanttia. Samalla he kuvailevat toisilleen, millainen elefantti on. Yksi tunnustelee jalkaa, yksi kärsää, yksi torahammasta ja niin edelleen. Tarinan opetus on se, että kukaan on voi hahmottaa isoa tai monimutkaista kokonaisuutta yksin. Kun yhdistetään useita eri näkökulmia ja kokemuksia, päästään jo lähemmäs totuutta.

Palvelutalon ja hoivakodin lääkehoitoprosessiin liittyy useita ammattiryhmiä, sidosryhmiä ja organisaatioita. On hoitajia, asukkaita ja omaisia. On vakituista henkilökuntaa, sijaisia ja opiskelijoita. On siirtymisiä taloon ja talosta pois. Lääkäri käy talossa tai talosta käydään lääkärissä. Lääkkeitä tilataan, säilytetään, käytetään ja hävitetään. Lääkkeitä niellään, juodaan, pistetään ja joskus valitettavasti myös pureskellaan tai syljetään pois. Lääkehoitoa suunnitellaan, seurataan ja arvioidaan.

Lääkehoitoprosessin hallinnollisesta puolesta, lääkehoidon ja -huollon organisoimisesta ja lääkehoidon käytännön toteuttamisesta vastaavat eri henkilöt, joilla on myös osin erilainen koulutus. Lisäksi yksiköllä tulee olla terveydenhuollosta vastaava lääkäri ja lääkehuollon kumppaneina toimii apteekin henkilöstö.

He kaikki katsovat lääkehoitoprosessia eri näkökulmasta ja parhaimmassa tapauksessa he kaikki osallistuvat myös lääkehoitosuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen.

Lääkehoitoprosessin käytäntöjen kuvaaminen on usein se helpoin osa lääkehoitosuunnitelman laatimista. Homma vaikeutuu siinä vaiheessa, kun prosessia tulisi analysoida riskienhallinnan suunnitelmaa ja kehittämissuunnitelmaa varten. Sitä varten kun tarvitaan riittävän vahvaa osaamista lääkitysturvallisuudesta; Miten riskejä voidaan tunnistaa prosessin eri tasoilta, miten riskien realisoitumista voidaan tehokkaimmin estää ja miten varmistetaan valmius toimia, jos vaaratapahtumia silti syntyy? Miten kehitetään käytäntöjä niin, että muutos todella jalkautuu joka päiväiseen toimintaan ja miten vaalitaan yksikön turvallisuuskulttuuria niin, että koko hoitohenkilöstö sitoutuu edistämään turvallisuutta?

Yksi parhaimmista keinoista lisätä hoitohenkilöstön sitoutumista turvallisuuden edistämiseen on ottaa heidät mukaan prosessin kehittämiseen ja seuraamiseen, mm. lääkehoitosuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen.

Ihminen noudattaa parhaiten sääntöjä, joiden tausta-ajatukset hän tuntee; mitä oikeasti pahimmillaan tapahtuu, jos sääntöä ei noudata. Ihminen noudattaa parhaiten myös sääntöjä, joiden laatimiseen hän on itse saanut osallistua. Kun ihmisen mielipidettä kysytään ja hänen mielipiteelleen annetaan oikeasti myös arvoa, hän alkaa tarkkailemaan asioita analyyttisemmin ja ottamaan asioista myös vastuuta.

Yksiköstä kannattaa siis koota tiimi, jossa on edustus yksikön johdosta, sairaanhoitajista ja lähihoitajista. Sairaanhoitajista ja lähihoitajista kannattaa pyytää mukaan sellaisia henkilöitä, jotka olisivat innostuneet kehittämään asioita ja joiden mielipiteitä työtoverit arvostavat, elin ns. mielipidejohtajia.

Se olisi se minimi.

Tämän lisäksi kannattaa miettiä, kuinka tiimi voisi hyödyntää farmasian ja lääkitysturvallisuuden ammattilaisia. Vastuulääkärin tehtävänä on hyväksyä ja allekirjoittaa lääkehoitosuunnitelma, joten hänen olisi hyvä osallistua myös sen laatimiseen.

Kokoa siis mahdollisimman moniammatillinen tiimi. Sarjan seuraavissa osissa katsotaan tarkemmin, millaisia asioita tiimi alkaa pohtimaan ja tekemään laatiessaan lääkehoitosuunnitelmaa.

Blogimme on tarkoitettu palvelemaan!

Julkaisemme sivustollamme tasaisin väliajoin lääkitysturvallisuuteen liittyviä blogitekstejä. Aloitamme kevään 2018 aikana.

Blogimme tarkoitus on tuottaa sinulle hyödyllistä tietoa työtäsi varten, joten otamme mielellämme toiveita vastaan!

Mikä sinua mietityttää eniten? Lääkehoitosuunnitelma, lääkeosaamisen kehittäminen vai lääkitysturvallisuus?

Kaipaatko tietoa esimerkiksi siitä, mitä lääkkeitä yksikkönne riskilääkelistalle tulisi nostaa? Entä miten riskilääkelistaa hyödynnetään? Pelkkä listan luominen ei prosessin turvallisuutta vielä paranna!

Laita meille sähköpostia osoitteeseen palvelut@ainojaeino.fi tai käy jättämässä viesti meidän facebook-sivuillamme!