Lääkehoitosuunnitelma – pakollinen paha vai hyödyllinen työkalu?

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA. Kaikki sen tekevät tai vähintään tiedostavat tuskaisena, että pitäisi tehdä. Turhan usein lääkehoitosuunnitelma laaditaan kuitenkin pakon vuoksi ja ulkoisia toiminnan tarkastajia varten. Silloin se päivitetään määräysten mukaan suunnillaan kerran vuodessa tai kun muistetaan ja muun ajan se pölyttyy hyllyssä, jos sitä edes säilytetään tulostettuna versiona.

Lääkehoitosuunnitelma kannattaa kuitenkin laatia omia työntekijöitä ja työtovereita varten. Silloin siitä voi tulla se hyödyllinen käytännön työväline, jollaiseksi viranomainen sen on suunnitellut antaessaan käskyn sen laatimiseksi. Parhaimmillaan lääkehoitosuunnitelma toimii  ohjekirjana kahdella eri tasolla.
1. Käytännön käsikirjana ja perehdytyksen apuvälineenä niille, jotka toteuttavat lääkehoitoa.
2. Lääkehoitoprosessin seurannan ja kehittämisen sekä riskienhallinnan  työkaluna.

Tällä kaikella tähdätään siihen, että yksikössä toteutettavasta lääkehoidosta saataisiin asukkaille mahdollisimman paljon hyvää ja mahdollisimman vähän pahaa. Lääkehoidon turvallisuus kun on usein se tärkein potilas- tai asukasturvallisuuden osa-alue pitkäaikaishoidon yksiköissä, joissa hoitovirheiden tai lääkinnällisten laitteiden virheiden riskejä ole ei juuri ole.

Miten lääkehoitosuunnitelma laaditaan niin, että siitä saadaan täysi hyöty irti ja sen laatimiseen käytetyille tunneille saadaan paras output?

 

Tulemme julkaisemaan blogissamme sarjan “Seitsemän vinkkiä lääkehoitosuunnitelman laatimiseen”, jossa käymme läpi askel askeleelta, miten lääkehoitosuunnitelma kannattaa laatia.

Annamme jo tässä kohtaa tunnusmerkkejä lääkehoitosuunnitelmasta, jossa on vielä potentiaalia tulla paljon käyttökelpoisemmaksi:

• Lääkehoitosuunnitelman on laatinut yksi ihminen, yleensä johto- tai keskijohdon tasolta.
• Lääkehoitosuunnitelman pituus on alle 10 sivua, siinä ei ole sisällysluetteloa ja sivunumerointia.
• Lääkehoitosuunnitelmassa käytetään paljon passiivimuotoisia verbejä, esimerkiksi: Lääkkeet jaetaan ja kaksoistarkastetaan.
• Lääkehoitosuunnitelmasta puuttuu riskien kartoitus, riskejä on mietitty hyvin suppeasti tai riskit on kirjattu luetteloksi ilman suunnitelmaa riskien hallinnasta.
• Perehdytyksen aikana lääkehoitosuunnitelmaan tutustuminen hoidetaan niin, että uusi työntekijä lukee sen itse, jos ehtii tai jaksaa.

Seuraa juttusarjaamme, niin annamme vinkit, joilla saat lääkehoitosuunnitelmasta kaiken hyödyn irti!